Tänä aamuna valkoinen, kaunis lumipeite koristi tien pintaa. Kauniin pinnan alla oli jäinen ja liukas tie. Se laittoi kävelemään varmoin ja rauhallisin askelin. Tuntui siltä, että pelokkaasti  ja arasti käveleminen voisi johtaa kaatumiseen. Kuvainnollisesti näin varmasti onkin, kun olo tuntuu epävarmalta, silloin olisi hyvä kulkea sisimmässään varmana omalla tiellään. Huomasin, että tien vieressä olikin tänä päivänä helpompi kulkea, koska siellä ei ollut jäätä. Siispä ajattelin, että pakkoko on kulkea liukasta tietä, jos vieressäkin voi kulkea, koska suunta on kuitenkin sama. Elämän kokemisessa voi valita joskus helpompia teitä, kun sen oivaltaa. Ei kaikkea tarvitse aina ja moneen kertaan käydä kantapään kautta. Voikin todeta oppineensa jotakin, kun huomaa, että on myös vaihtoehtoisia tapoja ja mahdollisuuksia tehdä asioita. Hassua on sekin, miten tavalliset arkipäivän asiat laittavat liikkeelle hyvinkin syvällisiä ajatuksia ja tuovat oivalluksia. Tavalliset päivät voivat tuoda ihania asioita eteemme ja silloin koemme ihmeitä.

Koen aina suurta onnea, kun saan iloisen tervehdyksen pieneltä lapselta. Tänään sen lahjoitti minulle pieni, punapipoinen tyttö rattaissa istuessaan ja vangiten katseeni omaansa. Sana "moi" oli kuin musiikkia korvilleni. Hyvä muistutus taas siitä, kuinka lapsessa näkyy Jumala kaikessa rakkaudessaan.

Elämä opettaa meitä kokemuksien kautta ja jokaisella ne on omansa. Kokemuksiin voi helposti jäädä kiinni, mutta niissä rypeminen ei sinänsä johda mihinkään. Se, että uskaltaa ottaa tilanteet tarkasteluun vie eteenpäin ihmisen kehityksessä. Siksi raskaatkin kokemukset voivat muuttua siunauksiksi, jos ne voi nähdä tilanteina oppia. Kärsivällisyys on monesti koetuksella, kun oppi ei välttämättä kovin helpolla mene perille. Ei hätää, sillä elämä kyllä pitää huolen ja tuo uusia samantyyppisiä kokemuksia, jospa vaikka tälla kertaa oppisi. Jos jatkuvasti saa samantyyppisiä kokemuksia, olisi jo syytä miettiä, että miksi. Ajatustyö vie eteenpäin ja konkreettiseen toimintaan. Ja ne oivallukset, jotka syttyvät oppimisen myötä, ovat kuin kirkkaita valoja ja näyttävät tietä eteenpäin. Vain omakohtainen syvä oivallus antaa varmaa tietoa, koettua tietoa.

Minulla on tänään ollut hyvin voimakas oivallusten päivä ja se on herkistänyt mieleni kiitollisuuden ja rakkauden voimalliseen kokemiseen. Näkyvä sydänmerkki pihallani ja pilvien muodostama suurempi sydän, joka ei ole niin selkeä, mutta laaja, vahvistivat kokemustani oikealla tiellä kulkemisesta. Meistä jokainen saa vahvistuksia itselleen; on oltava vain mieli avoimena ja ennakkoluuloton ja hyvä on pyytääkin merkkejä, vahvistuksia.

"Riittää kun olet valppaana; opetukset tulevat aina kun olet valmiina, ja jos tarkkailet merkkejä, opit kaiken mitä tarvitset seuraavaa askelta varten", Zahir, Paulo Coelho.

"Elämässä on hetkiä, jolloin on luotettava sokeasti intuitioon", Zahir, Paulo Coelho.

Viikonloppuna luin kaupassa jonkin lehden etusivulta, kuinka Erin sanoo joskus häpeävänsä, kun on päässyt elämässä niin helpolla. En nyt kuitenkaan muista tarkalleen, että sanoiko hän häpeävänsä, mutta se on tässä sivuseikka. Se, mitä aloin miettiä, että eihän meidän kaikkien elämä ole täynnä rankkoja kokemuksia ja hänellä on täysi oikeus
nauttia omasta elämästään sellaisenaan. Tuntuu joskus siltä, että on jotenkin kiellettyä iloita ja olla onnellinen. Kell´ onni on, se onnen kätkeköön! Herättää joissakin kateutta, kun näkee onnellisia ihmisiä. Onko jotenkin helpompi olla kun toisilla menee vielä huonommin kuin itsellä? Nämä ovat niitä vanhoja, negatiivisiä ajatusrakennelmia, jotka olisi hyvä kitkeä juurineen irti. Ne, joiden elämässä on ollut rankkoja kokemuksia, voivat jäädä niihin kiinni loppuelämäkseen tai sitten niin kuin hyvin, hyvin monet ovat erilaisilla keinolla päässeet irti niistä ja saaneet alkaa elää aidompaa elämää. Aina on olemassa useampi, tai ainakin kaksi mahdollisuutta. Kuten allaoleva kuva kertoo. Luminen tie, jossa on kellastuneita syksyn lehtiä, voi symbolisesti kertoa kaksi erilaista tulkintaa. Vanhat, kellastuneet ajatukset ja kokemukset ovat niin vahvoja, ettei edes elämän eri vaiheet saa niitä muuttumaan. Tai sitten voi nähdä elämän kokemukset niin rikastuttavina ja viisaina, että ne antavat ymmärrystä elämän jatkuessa eteenpäin. Hyvin vahva luonnosta saatu viesti pyytää heittämään menemään jo loppuunkuluneet ulkoapäin tulleet käsitykset ja luottamaan puhtaaseen sydämen ääneen. "Onnelliseen elämään tarvitaan hyvin vähän. Kaikki on ihmisen sisimmässä, hänen ajattelutavassaan", Marcus Aurelius Rooman keisari.

Äärimmäisyydet ja voimakas asioiden vastustaminen hajottavat, eivätkä tuo sopua. Omat mielipiteet ja joustava erilaisuuksien ymmärtäminen voivat kasvattaa yhteistyö mahdollisuuksia. Jos kaikki omine vahvuuksineen toimisivat yhteisen hyvän vuoksi, voisivat lopputulokset olla positiivisia kaikkien kannalla. Silloin, kun on kyse, monien ihmisten hyvinvoinnista, ei voi liian tiukasti tukeutua omaan mielipiteeseen, jos sen pohjalla on vain kyse oikeassa olemisen tärkeydestä. Joskus on hyvä höllentää otetta. Aina ei osaa mennä tilanteisiin sopuisasti, mutta pyrkimys siihen antaa kyllä kaikki mahdollisuudet. Ei ole oman voimansa menettämistä, jos yhteisen edun vuoksi laittaa oman egonsa syrjään. Taaskin tulee mieleen se, että sen minkä annat toisille, saat moninkertaisesti takaisin, sekä hyvän että pahan. Miksipä siis toivoa kenellekkään mitään pahaa?

"Muista, että ei ole olemassa pientä ystävällistä tekoa. Jokainen teko synnyttää äärettömyyksiin jatkuvan väreilyn", Scott Adams (1957) sarjakuvapiirtäjä.