Kuukausi: tammikuu 2014

Kun elämä perustuu enemmän henkisille arvoille kuin materiaalisille, se yksinkertaistaa elämää ja järkevöittää.  Turhien hankintojen ja touhuamisen sijaan alkaa keskittyä olennaiseen tekemiseen, sitä mikä tuntuu oikealta ja saa ohjauksensa ihmisen sisältä. Näin myös erilaiset arkipäivän vaihtoehdot voivat vähentyä ja niiden valitsemisessa auttaa intuitio sekä järkevät syyt. Päätöksenteko on selkeämpää, koska ulkopuolisten vaikutus on vähentynyt. Henkisyys tuo mukanaan myös oikeanlaisen vastuunoton, koska omat valinnat on tehty omista lähtökohdista eikä toisten ehdotuksista tai määräyksistä. Toki voi kuunnella muiden mielipiteitä erilaisista asioista ja keskustella vaihtoehdoista, mutta päätös on jokaisen tehtävä itse.

"Uskon, että ihmisten on mahdollista tietää joka hetki, mikä on paras ratkaisu kulloiseenkin tehtävään," Zahir, Paulo Coelho.

"Tahdonvoimani muovaa tulevaisuuteni. Menestymiseni riippuu minusta itsestäni, ei muista. Valta on minulla; voin ylittää esteet tai eksyä sokkeloihin. Valinta on minun; joko voitan tai häviän, kohtaloni avain on omassa kädessäni", Elaine Maxwell. Kirjasta Kultahippuja, uskalla elää, Helen Exley.

Tänä aamuna luin paikallislehdestä henkilökuvaa naisesta, joka oli täyttänyt 80 vuotta. Kuva esitteli hyvin virkeän ja eloisan, ikäistään nuoremman oloisen naisen. Hänestä huokui jo kuvankin perusteella elämäniloa. Hän kertoi, että hänen mielestään elämänmyönteisyytensä ja itseluottamuksensa olivat peräisin isältä, joka kehui lapsiaan "mahdottoman taitaviksi ja komeiksi".

Niin se on, ajattelin, että jos lapsena saa vanhemmiltaan positiivista kannustusta ja kehua, on vahvempi kohtamaan elämän tilanteet kodin ulkopuolella. Kun lapsi saa rakkautta ja luonnollista tukea vanhemmiltaan, on hänellä erilaiset lähtökohdat elämälle kuin sellaisella lapsella, joka saa vähemmän rakkautta ja jopa negatiivista arvostelua. Arvostelun tai vertaamisen johonkin toiseen ei tarvitse välttämättä olla jatkuvaa, koska  jo kerran lausuttu "et sinä mitään osaa" voi  syödä omanarvontuntoa. Lapsen herkkyys kokea asioita vaikuttaa reagointiin, mutta missään tapauksessa edellä mainittu lause ei tuo myönteistä energiaa lapseen.

Elämän ilo ja onnellisuus on meidän jokaisen syntymälahja, vaan toisilla se vähenee elämän edetessä ja toisilla lisääntyy. Lapsena saaduilla eväillä on ensiarvoisen tärkeä merkitys, siltikin elämäänsä voi aina muuttaa paremmaksi ja se on jokaisen oma tehtävä.  Olipa elämän lähtökohdat minkälaiset tahansa, vastuunottaminen omasta elämästä antaa mahdollisuuden suuriinkin, elämää rikastuttaviin muutoksiin.

"En pidä itseäni ghetosta lähteneenä osattomana tyttörukkana, joka menestyi elämässään. Pidän itseäni ihmisenä, joka jo pienenä tyttönä tiesi, että oli vastuussa itsestään ja omasta menestymisestään", Oprah Winfrey.

Tänään tajuntani valaisi voimakas ajatus; ajatus siitä, kuinka olen koko "pienen" ikäni testannut, opiskellut ja kokenut erilaisia energioita. Olen antautunut kokemaan niitä fyysisesti sekä tunteiden avulla. Olen aina ollut herkkä erilaisille energioille ja olen oppinut, että kaikki on todellakin energiaa, erilaisia värähtelyjä. On erittäin tärkeää, mitä ajattelee, mitä sanoja käyttää, koska kaikella on omat värähtelynsä. Aihe on laaja ja tässä haluankin vain kiteyttää asian ytimen: "Kaikki on energiaa".

Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään Kotimaan Politiikka-sivulla, että Katainen paheksuu kielteisyyttä. Hän sanoi:"Suomessa on kielteinen ilmapiiri, joka vaikuttaa suoriutumiseemme". Kiitos Katainen hienosta mielipiteestäsi, olen täysin samaa mieltä kanssasi. Kielteinen ilmapiiri on kielteistä energiaa ja näin vaikuttaa ihmisen energiatasoon lamaannuttavasti. Positiivinen asenne synnyttää myönteistä, innostunutta ilmapiiriä, suvaitsevaisuutta ja paljon paljon muuta hyvää.

Kukapa ei olisi törmännyt joskus siihen, että on sanonut ääneen hienon oman ideansa ja saanut siihen vastaukseksi monenlaisia kommentteja, kuinka se tulee epäonnistumaan. Tällaisesta ei kannata ketään lähteä syyttämään, koska ilmapiiri on meillä tällainen. Sen sijaan, että syyttelemme toisiamme, voisimme alkaa miettiä yhteistyötä. Haukkumisen sijaan voisimme kehua. Alkaa voisi omasta perheestä, työpaikasta. Kun yksikin ihminen uskaltautuu muuttua, muuttaa ajatteluaan, alkaa se vaikuttaa ympäristöönsä. Miksikö? Siksi, kun kaikki on energiaa. Meillä suomalaisilla on taitoa, tahtoa, osaamista, vaan itseluottamusta ja oikeanlaista yhteistyötä tarvitsemme.

Yksinkertaistettuna, kun haluaa muuttaa maailmaa, on aloitettava itsestään. On löydettävä se rakkaus, onnellisuus ja ilo sisältään ja kun sen löytää pala palalta, levittää ympäristöönsä positiivista energiaa.

Aito ja puhdas positiivisuus ei ole kevyttä sanahelinää, eikä teennäisiä hymyjä, asioiden maton alle lakaisua, vaan sydämestä kumpuavaa voimakasta energiaa, joka on vaatinut paljon työtä, paljon puhdistautumista raskaistakin tunteista, itsensä tutkiskelua, peiliin katsomista, jotta on nähnyt totuuden, ei oikoteitä, vaan suoraan läpi vaikeiden asioiden. Jokaisella on omat, erilaiset puhdistettavat asiat ja tätä kautta voi saavuttaa, löytää itsestään aidon olemuksensa. Iloinen asia on myös se, että aina oppii uutta ja vain elämällä sydämestään käsin nyt-hetkessä oppii ja se tekee elämästä mielenkiintoisen.

"Kaikki energia ja viisaus tulee samasta tuntemattomasta lähteestä, jota kutsumme yleensä Jumalaksi",  Zahir, Paulo Coelho.

"Jos haluat löytää universumin salaisuudet, ajattele kaikkea energiana, taajuutena ja värähtelynä", Nikolai Tesla (1856-1943), radion ja vaihtovirran keksijä.

Tänään sanat luonnollinen ja yliluonnollinen saivat uuden merkityksen, tavanomaisuudesta poikkeavan merkityksen mielessäni. Yksinkertaistettuna sanat puhuttelivat minua seuraavasti.

Minulle luonnollista on kaikki se, mikä tapahtuu todellisen rakkauden nimissä, näkyvä tai näkymätön. Yliluonnollista on kaikki se, mikä perustuu oman edun ja hyödyn tavoittelemiseen välittämättä muista.

"Jumala kuulee rukoilevaa, joka haluaa unohtaa vihansa, mutta on kuuro sille, joka haluaa paeta rakkautta", Viides Vuori, Paulo Coelho.

"Rakkauden lietsominen tuo onnea, vihan lietsominen tuo tuhoa", Valon Soturin Käsikirja, Paulo Coelho.