Itsekkyydestä puhutaan nykyään paljon monilla eri tahoilla. Niinkuin missä tahansa muussakin asiassa tai aiheessa on itsekkyydessäkin valo- ja varjopuolensa, positiivinen ja negatiivinen puolensa. Minulle itsekkyyden negaatio on mm. empatiakyvyn puutetta, vihamielistä käyttäytymistä, etuilemista, oman edun tavoittelua hinnalla millä hyvänsä, materian haalimista egon pönkittämiseksi tai oman paremmuuden korostamiseksi, toisten syyttelyä vain muutamia asioita mainitakseni. Moni asia pyörii ulkoisissa puitteissa, minä kuvan muodostuminen itsen ulkopuolisista, konkreettisista asioista sisäisen maailman jäädessä taka-alalle.
Sitten se positiivinen puoli on empatiakykyä, kykyä tarkastella asioita ja tilanteita sisältä käsin, myönteisiä tunteita, materian merkityksen pienenemistä, omien rajojen löytämistä liiallisessa kiltteydessä, toisten huomioonottamista, elämän syvempää ymmärtämistä jne. Elämän kokeminen tapahtuu sisältäpäin, sydämestä käsin, jolloin on mahdollista nähdä toiset ihmiset "pintaa syvemmältä" ja elämän arvojen muodostuminen sekä konkreettisista ja ei-konkreettisista asioista tasapuolisemmin, esim. lämpimät ihmissuhteet, oma ihana koti, positiivinen elämänasenne.
Usein kuulee puhuttavan itsekkyydestä silloin, kun ennen niin auttavainen ihminen alkaa kieltäytyä monista avunpyynnöistä vain siksi, että ei omat voimat enää riitä auttamaan kaikkia ja usein on kyse kiltin ihmisen hyväksikäytöstä. Tai kun alkaa asettaa rajoja toisten vaatimuksille. Silloin kun tuntuu, että oma elämä jää elämättä, on aika katsoa tarkemmin elämäänsä ja tutkia, miten on tilanteeseen päätynyt. Ainoa tie on elämänsä ja sisimpänsä tarkastelu. Onko silloin kyse itsekkyydestä, kun haluaa puhdistautua menneisyyden kielteisistä tunteista, käyttäytymismalleista ja ajatuskuvioista? Eikös se ole vain katseen kääntämistä sisäänpäin ja halua löytää jotakin aidompaa, jotta omasta elämästä tulisi todellisempaa ja jos haluaa nimetä sen itsekkyydeksi, on se silloin positiivistä. Valittaminen ja toisten syyttäminen ei vie eteenpäin, vaan pysähdyttää. Oma tahto kohdata raskaatkin asiat ovat askelia itsensä löytämisen tiellä ja anteeksianto on avain oveen, joka vapauttaa menneisyyden taakoista.
"Vihan energialla et pääse minnekään, mutta anteeksiannon energia, joka ilmenee rakkautena, pystyy muuttamaan positiivisesti elämääsi", Paulo Coelho, Zahir.
"Väliin jokin mitätön tapahtuma saattaa kääntää kauniin rumaksi. Meillä on niin kiire nähdä rikka toisen silmässä, että meiltä jäävät huomaamatta vuoret, niityt ja oliivipuut", Paulo Coelho, Piedrajoen rannalla istuin ja itkin.