Elämäntiellä kulkiessaan tulee väistämättä tilanteisiin, jolloin on tehtävä ratkaisuja, jotka poikkeavat aiemmista. Tuntuu, että taaksepäin ei kannata katsoa ja hakea apua ja vastauksia sieltä, vaan on otettava askel eteenpäin, vaikka ei tietäisikään mihin se johtaa. Oikeastaan ei edes tarvitse tietää juuri sillä hetkellä, koska jos paneutuu liikaa lopputulokseen, voi askel jäädä ottamatta. Saattaa käydä, että jääkin polkemaan paikalleen ja silloin kuoppa jalkojen alla syvenee. Siitä on hankalampi lähteä liikkeelle, mutta ei ollenkaan mahdoton. Saattaahan olla, että juuri ratkaisevalla hetkellä ei olekaan tarpeeksi rohkeutta lähteä liikkeelle. Ei huolta, sillä uskon, että meille annetaan uusia mahdollisuuksia, joihin voimme tarttua. Joten ei kannata itseään syyttää, vaan jatkaa elämistä tilanteen kanssa. Rohkeus lisääntyy ja uskallus tehdä muutoksia kasvaa. Vaan, jos uskaltaa ottaa askeleen uuteen suuntaan, huomaa energiansa ja innostuksensa lisääntyvän. Avautuu uudenlainen maailma uusine ajatuksineen. Nämä päätökset on tehtävä itsenäisesti, voi kuunnella muiden mielipiteitä, jos haluaa, mutta päätöstä ei kannata tehdä niiden pohjalta. Päätöksen hetkellä riittää, että on itse varma siitä ja valmis jatkamaan matkaa. Askel kerrallaan tie avautuu edessä ja ratkaisut tuleviin asioihin löytyvät ajallaan. Sisäinen ohjaus ja hetkessä eläminen ovat varmimmat kompassit elämäntiellä.
