Blogi

"LAPSET LÖYTÄVÄT KAIKEN TYHJÄSTÄ, AIKUISET TYHJÄN KAIKESTA". Tällaisen viisauden on tuonut julki Giacomo Leopardi (1798-1837), italialainen runoilija.  Teksti osui eilen silmiini Lucky Luke-lehdestä, Cowboyn oppipoika.  Lyhyessä lauseessa on ajaton viisaus, joka ei selittelyjä kaipaa.  Minä jäin miettimään pitkäksi aikaa lauseen yksinkertaista totuutta ja saatoin vain todeta asian harvinaisen oikeaksi.

Tänään kuuntelin Katri-Helenan uusimmalta CD:ltä Valon maa laulua Kaihonkukka. Tässä lainaus tekstistä "Usko sydämesi unelmiin, luota haaveistasi hulluimpiin, silloin kuulut meistä vahvimpiin, kaihonkukkasiin", "..mahdoton on mahdollista, älä koskaan luovuta..".

Anna unelmillesi siivet, vahvat siivet. Helli unelmaasi sydämessäsi ja vahvista sitä.  Kerro siitä, jos on tarpeen, luotettavalle ystävälle.  Luotettava ystävä ei murskaa unelmiasi. Hän tietää, että sinun on alettava toteuttaa unelmaasi. Hän tietää, että matkalla opit ja vastuu on sinun.  Jos unelmasi ei heti toteudu, ole sinnikäs tai vaihda toiseen.  Kaikki on mahdollista sille, joka uskaltaa. Uskaltaa ottaa vastuun omasta elämästään.

"..Ja jos tiesin, että pystyisin, silloin pystyt kyllä sinäkin.." (Kaihonkukka)

Katson ikkunasta, kuinka lumihiutaleita sataa hiljalleen. Aurinko on piilossa pilvien takana, mutta siellä se on. Unelmatkin voivat olla piilossa, mutta siellä ne ovat, odottavat hetkellä millä hyvänsä tulevansa näkyväksi.  Aivan niinkuin aurinko, joka varmasti paistaa jonakin päivänä. Hiljaisina päivinä unelmat kypsyvät ja kun on oikea aika ne murtautuvat ulos ja on toiminnan aika.

Tämä hetki tuntuu olevan täynnä vahvaa energiaa.  On hiljaista ja tavoitan myös rakkauden ilmapiirin. Kaikki on tässä ja nyt..

Unelmoivaa lauantaipäivää!

Heräsin viime yönä ja ensimmäinen ajatus, joka täytti mieleni oli "etsivä löytää".  Pyörittelin sitä jonkin aikaa mielessäni ja tähän olin nukahtanut.  Aamulla herätessäni ajatus alkoi elää minussa. Muistin, että eilen, kun palasimme kuorokavereiden kanssa kuoroharjoituksista, junassa oli nuorehko nainen, joka jakoi mainoslehtisiä.  En ottanut sitä vastaan, mutta näin kortin kokoisessa esiteessä muutaman kysymyksen.  Etsitkö onnea? Etsitkö iloa? Silloin ajattelin ja sanoin ääneenkin, että emmeköhän me kaikki etsi todellista iloa ja onnea?  Olen varma siitä, että jos aloittaa etsinnän, niin silloin myös löytää.  Ensin löytää pieniä palasia, sitten suurempia, kunnes koko palapeli alkaa valmistua. Monet meistä ovat jo aloittaneet etsinnän ja löytäneetkin iloa, onnea, rauhaa, tasapainoa, rakkautta. On monia, jotka eivät vielä ole havahtuneet elämän ilon, oman valonsa etsimiseen.  Jokainen ihminen, joka säteilee omaa valoansa, näyttää toisille tietä, herättää kipinän etsimiseen.

"Sitä mukaa kuin tyhjensimme mieltämme vanhoista, jo eletyistä tarinoista, uusi tila avautui, mystinen ilo tulvi sisään, intuitio voimistui ja meistä tuli rohkeampia, uskalsimme enemmän ja teimme monenlaisia asioita huolimatta siitä, olivatko ne mielestämme oikeita tai vääriä" (Paolo Coelho, Zahir)

Viisas ihminen tietää, että hänen totuutensa ei ole välttämättä toisen totuus. Syvempää viisautta on tunnistaa tämä asia ja hyväksyä se.

"Tieto on opittua, mutta viisaus kumpuaa sisältä", en muista, kuka on näin kirjoittanut, mutta näin asia mielestäni on. Vaikka olisi kaikki maailman kirjaviisaus päässä, jos puuttuu omakohtainen kokemus, tieto on vain pelkkää tietoa. Asioiden kokeminen ja niistä oppiminen tuo ihmiseen viisautta, jota ei pelkkä tieto tuo. Viisaassa ihmisessä on aitoa läsnäoloa ja ymmärrystä,  joka on aistittavissa, vaikka sanaakaan ei lausuttaisi.