Ystäväni tuuli!

Voi miten rakastan ulkona puita heiluttavaa, puuskittaista tuulta. Aivankuin se syöksyisi kehon solutasolle asti ja tuulettaisi sieltä kaiken vanhan, tarpeettoman muistijäljen ja virkistäisi ajatuksia uuden omaksumiseen. Tuule tuuli sieluuni asti! Luovutan ilomielin vietäväksesi kaiken, mikä ei ole omaa totuuttani. Jokainen aamu voi olla kuin uuden elämän alku. Joka ainoana päivänä voi katsoa elämää uusin, kirkastunein silmin. Joka ikinen ilta voi käydä nukkumaan ajatellen; opin tänään uusia asioita.

"Aion katsella tämän vuoden jokaisena päivänä kaikkea ja kaikkia kuin ensimmäistä kertaa-varsinkin pieniä asioita", Kolumni-ensimmäistä kertaa, Paulo Coelho.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *